Hei,

Afrikka-Luotaajat tapasivat taas perjantaina 2.2.07 meillä Etelä-Haagassa, tällä kertaa keskustellakseen eteläafrikkalaisen mutta nykyisin Australian Adelaidessa asuvan, Nobel-palkitun J. M. Coetzeen teoksesta Elizabeth Costello. Mukana keskustelemassa olivat Anna Sofia, Katriina, Inkeri, Ossi, Laura, Riina sekä minä.

Coetzeen teoksia olivat monet meistä lukeneet aikaisemminkin, ja pohdimme sitä, kuinka samanlaisia Coetzeen eri teokset tematiikaltaan ovat - useammassa kuin yhdessä hänen teoksistaan käsitellään muun muassa sukupuoleen, identiteettiin sekä eläinten oikeuksiin liittyvää problematiikkaa, jotka kaikki olivat läsnä myös Elizabeth Costellossa. Ihastusta teoksessa herätti ennen kaikkea sen sujuva kieli, joka tosin menetti osan terästään suomennoksen myötä. Osa meistä luki teoksen alkukielellä ja osa taas suomenkielisen käännöksen, ja havaitsimme Coetzeen vakiosuomentaja Seppo Loposen tehneen muutamia yllättäviä, varsin omaperäisiä ratkaisuja* Elizabeth Costelloa suomentaessaan. Toinen teoksen kieleen kiinteästi liittyvä aspekti, johon kiinnitimme huomiota, oli koko teoksen läpäisevä vahva retorinen vire. Elizabeth Costello rakentuu kahdeksan luennon varaan ja antaa lukijalle toistuvasti sellaisen kuvan, että Coetzee on kirjoittanut teosta erinomaisen tietoisena siitä, millaista on retorinen taituruus.

Teoksen henkilöhahmot herättivät meissä monenlaisia ajatuksia. Muutamat meistä olivat sitä mieltä, ettei kirjassa ollut ainoatakaan sympaattista henkilöhahmoa, ja varsinkin teokselle nimen antaneen kirjailija-Costellon miniä, katkeroitunut Norma, herätti meissä ristiriitaisia tunteita. Oliko Norma romaanin raivostuttavin riitapukari vai rehellisyydessään ihailtava totuuksien näkijä ja puhuja? Myös Elizabeth Costellon ja hänen poikansa Johnin suhdetta tekijä-Coetzeehen (jonka etunimi on myöskin John) pohdittiin. Elizabeth Costellossa on mitä ilmeisimmin kyse tekijyydestä ja tekijyyden problematisoinnista, mutta kertooko se lopulta mitään historiallisesta tekijästään?

Seuraavan kerran tapaamme Katriinan luona Töölössä torstaina 22.2. klo 18 ja jutustelemme Mia Couton romaanista Flamingon viimeinen lento. Ja mikä järkytys, Mia Couto on mies!

Tarja


Linkkejä:

Coetzeen haastattelu
Otavan kirjailijaesittely

____________________________________________________________________
*Minun on pakko myöntää, etten kuollaksenikaan muista, mitä ratkaisuja tarkalleen ottaen, joten voisiko joku ystävällisesti vähän muistuttaa minua? :D